Olet täällä

Perinnepiha

PERINNEPIHA


Perinnetalo
Perinnepihakokonaisuuden päärakennus.
Rakennettu 1860-luvulla, savolais-pohjalainen talonpoikaistyylinen maalaistalo,
majatalo (kestikievari).

Pyhäjärven kunta osti rakennuksen maanviljelijä Kalle Lamminaholta 1981.
Vuosien 1982-1986 aikana Pikkaraisen veljekset Pyhäjärveltä siirsivät vanhoilla menetelmillä talon nykyiselle paikalle.  Perinnetalo sijaitsee Pyhäjärven ensimmäisen sairaalan paikalla vanhassa kulttuurimiljöössä Sairaala-nimisellä tontilla.  

Aluksi tarkoituksena oli pystyttää mahdollisimman museaalinen kokonaisuus. Myöhemmin päätettiin laajentaa alueen käyttöä myös juhlien ja kokousten pitopaikaksi.  
Vanhasta Hyvölästä periytyi muutamia huonekaluja, mm. vanha keskikievarin kaappi ja tuvan pöytä. Osa huonekaluista on saatu lahjoituksena, osa on ostettu. Talon sisustamisessa on pyritty noudattamaan 1900-luvun vaihteen talonpoikaistyyliä.

Savupirtti, savutupa, lasitalo, lasipalatsi
Professori Pentti Kauranen sukulaisineen lahjoitti Pyhäjärven kunnalle Kaurasperällä
sijainneen Lasitalon, joka on siirretty toisena rakennuksena perinneympäristöön.
Lasitalo on 1640-luvulta  ja käytetty alun perin asumuksena. Rakennus on saanut nimensä
seudun ensimmäisestä lasi-ikkunasta. Perimätiedon mukaan Pyhäjärven vanhin pystyssä oleva rakennus.
Savupirtti on siirretty nykyiselle paikalla Perinnepihaan Toive-nimiselle tontille Pyhäjärven ensimmäisen kansakoulun paikalle vanhojen rakennusperinteiden mukaisesti Pikkaraisen veljesten toimesta vuosina 1984-1985.
Rakennus on ollut erilaisissa käyttötarkoituksissa pitkän ikänsä aikana; esim. kesänavetta, varastona.

Riihi
Pyhäjärven kunta on ostanut rakennuksen Metsähallitukselta. Rakennettu 1900-luvun alussa.

 

 

Työläispirtti
Raimo Pietikäisen v. 1989 lahjoittama työläisrakennus
huonekaluineen ja esineistöineen Jokikylän Kaskelanperältä.
Pirtti edustaa Ruukin työläisperinnettä.

 

 

Paja
Pyhäjärven kaupunki osti Kaija Lehtolalta kulttuurihistoriallisesti arvokkaan paja-rakennuksen v. 1999.